Olemme ottaneet vapun perinteisesti eli kunnon juhlaputki on päällä.
Vappuaattona olimme kuorokavereilla Virvellä ja Markulla lapsiperhejuhlissa grillailemassa ja vaihtamassa kuulumisia. Tuli tehtyä kaikki klassikkojutut: mammat istuivat rivissä sohvalla ja jakoivat synnytyskokemuksia ja päivähoitopaikkojen sattumuksia, ihmettelivät neuvolan tätien omituista käytöstä, muutama vaate ja tavarakin siinä siirtyi uudelle omistajalle. Miehet grillasivat ja leikkivät lasten kanssa. Kyllä tämä elämä on ajautunut perinteisille urille. En olisi uskonut eläväni näin muutama vuosi sitten, saati sitten joskus parikymppisenä. Olimme sentään vähän rebellejä: ensi kertaa testasimme miten sujuu juhliminen yli normaalin nukkumaanmenoajan, erityisesti Ronjalta. Lähdimme kotia kohti vasta klo 21, tunti nukkumatin perinteisestä saapumisesta. Molemmat nukahtivat autoon. Kotona kannettiin hissuksiin tytöt ylös, vaihdettiin yövaatteet ja unten maille. Hyvin meni.
Tänään tetsasimme Ullikselle, Ronja rattaissa ja vauva kantoliinassa. Vauvalla oli turvallinen ja mukava olo äidin lähellä, niin kuin olin ajatellutkin, eikä ympärillä juhlivien ihmisten epämääräinen mölinä, sopraanojen kaksiviivaiset ceet (olimme kuorokaverien kanssa) tai aurinko ja tuuli häirinneet pienen unia. Hän nukkui reilun kaksituntisen piknikin, juuri ennen lähtöä söi jopa hyvällä ruokahalulla. Ronja oli isompien ihmisten juhlahumussa ja tutustui uusiin ihmisiin. Miehet ovat tällä hetkellä hotinta hottia. Onneksi Ullikseltakin löytyi tosimies, Kasperi, joka piti sylissä, syötti herkkuja ja oli kiva.
Huomenna bileet jatkuvat ensivisiitillä Tuula-mummun luo.
