Kun luonto kutsuu kaupunkilaisolentoja, huhuilee, kuiskailee viestejään korvanjuuressa, on aika laittautua matkaan. Pakata eväät reppuun, hakea Pilvi, Sami ja Nelli kaveriksi, suunnata mammamummun auto kohti Nuuksion kansallispuistoa.Pakkaspäivä kului siinä rattoisasti. Kävelimme neljän kilometrin Haukankierroksen, joka on läpileikkaus Nuuksion maisemaan: taivalsimme alavat lehtimetsät ja korkeat kalliot alhaalla siintävine lampineen.
Jään alla solisevan puron viertä,
luonnon hiljaisuus hengittäen korvissamme
melut kaukana takanamme.
Jäätynyt sammalmätäs reunusti kallioita,
suuret metsät suojasivat kulkuamme.
Kallionjyrkänteet kutsuivat kuikuiluille.
2 kommenttia:
Oi! Tahtoo Nuuksioon.
Oli kiva nähdä treeneissä, vaikkei päästykään vaihtamaan kuulumisia. Ihan koomassa olen työputken uumenissa.
Nuuksioon menee onneksi myös bussi, jos oikein vaelluskärpänen iskee :) Oli tosiaan kiva nähdä, jutustellaan sitten taas tavatessa. Voimia uumeniin, toivottavasti helpottaa pian!
Lähetä kommentti