Tuntui kuin polviini (Katjan) olisi työnnetty puukot, kun kävin viime yönä wcssa. Aamulla askel kulki kuitenkin sutjakkaan ja matkanteko aamuisessa metsässä tuntui auvoisalta. Päivän mittaan tsto-työntekijöiden kehot alkoivat harata vastaan ja jokainen askel aina vaan raskaammalta. Viimeisten 4km alamäen tuskaa lievensimme laulamalla. Nyt hoivaamme itseämme Voltarenilla, levolla ja erinomaisella ruoalla (sen espanjalaiset osaa!). Saa nähdä miten huomenna käy. Jos jalat toimii, tarkoitus on kävellä 27km täältä Zubirista Zizur Menoriin...
2 kommenttia:
Ahoi!
Lykkyä matkaan. Jokainen askel vie kohti. Pian tulevat ne hetket, jolloin jalkanne kävelevät teitä ja mieli lepää.
Täällä sataa, lämpöä kymmenisen astetta. Ensimmäinen korvasienisaalis löytyi viime viikolla.
Tänään ensimmäinen lomapäivä. Yhdeksän viikkoa. Mökki. Kesä.
Älkää rikkoko itseänne.
Buen viaje. Vaya con dios. Besos y abrazos.
O.
Afrodite sädehtii rakkaudellista loistetta matkallenne!! Muistakaa, että tiukan paikan tullen voitte aina nojata toisiinne, kunhan armahdatte itseänne ja toista. Pyhiinvaelluksen merkitys on kai juuri se, että ryömii huomatakseen, kuinka vapauttavaa se on. Uusi perspektiivi on aina vain hyvä asia.
Maisemat ovat varmasti kaiken arvoiset. Olette huippurohkeita ja mahtavia yksilöitä!! T:Outi
ps. Luin juuri Coelhon Piedrajoen ja samoissa maisemissa seikkailin. Ajattelin kuinka kiva olisi olla siellä Pyreneilla..
Lähetä kommentti