sunnuntai, heinäkuuta 30, 2006

Kyttääjät palvelevat itseään

Joiltakin ihmisiltä puuttuu ilmeisesti kyky suunnata huomionsa mielekkäällä tavalla. Bakkanaalipaikan naapuri päätti kärsiä koko yön 'käsittämättömästä metelistä, miten aikuiset ihmiset eivät osaa käyttäytyä'. Meidän laulumme pikkutunneille ilahdutti meitä juhlijoita kovasti, ja piti naapurit hereillä vasten tahtoaan. Saimme tästä tiedon aamulla, kun poika soitti Helsingistä meille Ruokolahdelle. Mielenkiintoista tällaisten naapurikyttääjien toiminnassa on ongelman tahallinen vatvominen äärettömiin mittasuhteisiin ja samanaikainen kyvyttömyys kohdata asia kasvoista kasvoihin. On siis parempi kärsiä koko yö, tai miksei kokonainen vuosi, kuin tarttua toimeen. Siten viha pääsee muhimaan ja kasvamaan todelliseksi ongelmaksi. Ongelman olisi voinut ratkaista vaikkapa tulemalla meidän luoksemme 100m päähän pyytämään hiljaisuutta. Korvatulpat ovat myös oiva keino hiljaisuuden saavuttamiseen. Tai miksei voisi nauttia musasta, jolloin mitään ongelmaa ei edes ole. Voisiko olla niin, että näin on mahdollisuus antaa vihan tulla pintaan, kokea avoimesti ärtymystä ja katkeruutta? Jos se on ainoa mahdollisuus. Kun kenellekään ei voi suoraan sanoa mitään ikävää. Kun vain piiloviha sopii käyttäytymiskoodiin. Kyttääjä ei ole tahallisesti ilkeä muille vaan tekee palveluksen omille lukittuneille tunteilleen. Ja ehkä on joskus pikkuisen parempi ihminen muille.

Ei kommentteja: