perjantaina, kesäkuuta 30, 2006

Kiitti mulle riitti!

"Espanjalaiset etäisyydet" ovat luku sinänsä. Olemme koko reissun eläneet vapaassa virrassa, sillä koskaan ei voi tietää kuinka paljon on matkaa minnekin. Ilmeisimmän esimerkin tarjoaa Euroopan tihein kahvilaverkosto.

Arvoitus: Näet viitan "Bar 100m", joka houkuttelee caminosta sivuun olevaan kahvilaan - kuinka pitkä matka baariin on?

Vastaus: Noin 400m. Tämä oli ensimmäinen viitta, joka ohjaa seuraavalle viitalle, "Bar 150m". Seuraava viitta on avoin "Bar", tarkoittaen yleensä vähintään 200m.

Eihän siinä mitään, kyllä me kävellä osaamme, mutta jos on käveltävänä reilu 25km päivän aikana reppu selässä ei huvita tehdä kovin montaa sightseeingia. Törmäsimme tähän jälleen. Mun oppaan mukaan Santiagosta Finisterreen on 73km. Tuoreemman listan mukaan matkaa onkin 90km. Mielestäni 17km heitto moisessa pätkässä on jo kohtuutonta leväperäisyyttä. Ainakin se vaikutti radikaalisti meidän suunnitelmiimme: kävely Finisterreen jää jollekin toiselle vuodelle. Emme ehdi millään kävellä sitä, jollemme halua loppuhuipennukseksi kävellä huomenna 33km ja ylihuomenna 35km tai käyttää koko loppuaikaa kävelyyn. Ei. Mulle riitti sekä pitkät kävelypäivät että mahdollisuus näitäkin pidempiin päiviin. Surullista. Harmittaa tosi paljon. Ja ottaa samalla niin maan penteleesti luonnon päälle mennä bussilla perille maailman loppuun. Mutta, kuten Mox sanoi viisaasti ja tyynen rauhallisesti, että matka ja siitä nauttiminen on tärkeintä. Me emme ole täällä suorittamassa vaellusta vaan nauttimassa olostamme. Sen kyllä tajusin itsekin, kun tarvoimme tänään polttavassa helteessä eteenpäin. Huomenna bussilla eteenpäin. Saa nähdä jääkö kävelymme tähän.

Ei kommentteja: