Minä. Me. Kaikki. Ei kukaan.
Muutos on tapahtumassa. Sen tuntee luissa ja ytimissä. Kun ottaa itselleen aikaa ja poistaa turhat asiat elämisen arjesta, alkaa tapahtua. Minua pelotti tulla tänne oikeastaan kahdesta syystä: en ole koskaan ollut 2 viikkoa pidempään ulkomailla ja minulle paikat ovat tärkeitä, määritän itseäni paikkojen kautta. Kun lähdin tälle matkalle, kyseenalaistin molemmat asiat. Nyt olemme olleet kohta 3 viikkoa reissussa ja tuntuu että ajalla ei ole merkitysta, vain sillä miten on. Toisaalta paikallakaan ei ole merkitystä. Se on todella vapauttavaa, kun kaikki mitä itsellä on mukana on 8kg:n repussa. Ei ole asunnon tai hotellin tuttuja seiniä, venettä purjeineen, kiviä kotipolulla. On vain mitä on tässä hetkessä. Epäolennaiset karsiutuvat pois ja voi keskittyä tähän mitä on.
Tyhjyys mesetalla on kaikki. Mahdollisuus.
1 kommentti:
Olen niin iloinen puolestasi!
Mitä tyhjempi on sitä suurempana näkee maailman.
Nauttikaa olemisen riemusta ja tyhjyyden tunteesta!
Veronica
Lähetä kommentti