WeneWIOL 2012 pakkaukset

Vaikka joka vuosi on olo, että kaikki mahdollinen on jo testattu ja hankittu aiemmin, niin aina sitä jotain. Aikaisempien vuosien tuunauksia voi lukea näistä: 2011, 2010, 2009, 2008 ja 2006

Oma telttamme osoittautui oikein käyttökelpoiseksi viimevuonna ja käytämme sitä tänäkin vuonna.
Tänä vuonna otetaan edelleen ruokailukamat mukaan.
Viimevuonna reissun aikana tuli huomattua seuraavia asioita: pyykkinaru on hyvä olla. Crocseissa pärjää (saappaita ei tarvita). Veneillessä kannattaa olla ilman sukkia, metsässä telttaillessa villasukilla ja kaupungissa sitten keikkasukilla. Keikkakamoille voisi olla ehkä ihan hyvä olla pikku-ortlieb, mutta ainakin tältä vuodelta se jää hankkimatta. Tosin keikkakamat on tänävuonna näillänäkymin välivarastossa.

Suklaata ei sitten jätetä mihinkään (reppuun, autoon, takin taskuun yms) sulamaan (aurinkoon). Suklaa on ylipäänsä huono idea missään muussa muodossa kuin muovipussiin erillispakattuna.


SETTI 1: YÖPYMIS-ORTLIEB
- ihan perinteinen makuualusta (testissä) + itsestään täyttyvä makuualusta
- teltta
- makuupussi


SETTI 2: REPPU-ORTLIEB

Pesupussi
- matkapyyhe (ja uikkarit joita ei tod.näk. tarvita)
- meikkipussi sisältöineen
- pyykkinaru
- särkylääkkeet yms.

Ruokapussi
- lautanen (teräksinen koirankuppi)
- haarukka ja lusikka
- (mitta) muki

Keikkapussi
- valkolakki
- ww-paita
- housut
- tavalliset sukat
- nuotit (erikseen minigripattu)
Vaatteet (kanoottipussissa omissa muovikasseissaan)
- normivaatteita muutama kerrasto
- lämpökerrasto
- villasukat

Repun pohjalla
- vedenkestävät purjehdushousut


SETTI 3: TUHTOREPPU (soutukamat)
- 2 valkoista kauluspaitaa helle-souteluun
- vedenkestävä purjehdustakki
- soutuhanskat
- soutualusta
- lierihattu (helle) ja tuubi-pipa
- aurinkorasva
- oma otsalamppu
- leatherman
- puolen litran vesipullo
- lämmikejuomaa (= sukkamehu eli puolet punssia + puolet rommia)
- jägeriä digestiiviksi


PÄÄLLÄ MUKANA
- mustat crocsit
- WW-anorakki (vihreä, 25v juhlakiertue)
- kotsa (fedora)
- aurinkolasit (uudet ja varalasit)
* iPhone + vedenpitävä suojapussi
* rahat (myös käteistä)

WW2011 - 25-vuotis juhlakiertue

Tämän vuoden piirteitä on vanhan/rikkimenneen tavaran uusintaa ja menneisyyden havinaa
(2010, 2009, 2008, 2006)

Koitamme meidän "omaa" telttaa, jo varmaan yli 20 vuotta vanhaa haltin kolmiomallista sellaista. Sen on vanhemmat ostaneet joskus lapsuusaikoina. Mutta toisin kuin kaikki muut lapsuusajan muistot, niin teltta olikin koekäytettäessä paljon tilavampi kuin kuvitteli.

Tänä vuonna voisi myös ottaa ruokailukamat mukaan. Ne viimevuonna hätäpäissään matkalta ostetut osoittautuivat itseasiassa ihan hyviksi (ml. teräksinen koirankuppi)

SETTI 1: YÖPYMIS-ORTLIEB
- itsestään täyttyvä makuualusta
- teltta
- makuupussi


SETTI 2: REPPU-ORTLIEB

Pesupussi
- matkapyyhe (ja uikkarit joita ei tod.näk. tarvita)
- meikkipussi sisältöineen

Ruokapussi
- lautanen (teräksinen koirankuppi)
- haarukka-veitsi-lusikka
- muki

Keikkapussi
- valkolakki
- ww-paita
- housut
- sandaalit (tänä vuonna crocsit korvaa myös sandaalit)
- nuotit (erikseen minigripattu)

Vaatteet (kanoottipussissa omissa muovikasseissaan)
- normivaatteita muutama kerrasto
- lämpökerrasto

Repun pohjalla
- vedenkestävä purjehdustakki ja -housut


SETTI 3: TUHTOREPPU (soutukamat)
- 2 valkoista kauluspaitaa helle-souteluun
* soutuhanskat
- soutualusta, hellehattu
- aurinkorasva
* oma otsalamppu
- leatherman
- puolen litran vesipullo
- lämmikejuomaa (= sukkamehu eli puolet punssia + puolet rommia)
- jägeriä digestiiviksi


PÄÄLLÄ MUKANA
* mustat crocsit pinkillä vauhtiviivalla ja loikkaavalla valaalla + sopivat villasukat. Siis ei Saappaita nyt sitten tänä vuonna.
- aurinkolasit
* iPhone + kuminen suojus
* rahat (myös käteistä)

WW2010 - viilaten ja höyläten

[tässä joskus ehkä kuva]

WW-kamojen tämänvuotinen iteraatio tuskin kauheasti eroaa viime vuoden hyvästä perussetistä. Joskin teltta tulee takaisin kuvioihin mukaan.
(2009, 2008, 2006)

Vaikka soutupaitoja ei edellisenä vuonna kaikkia tarvinnutkaan, nyt superhelteiden (30+ °C) vuonna on hyvä olla kaikki mukana. Edellisenä vuonna käytetty iPhone kovamuovikotelo oli halpa mutta niin sekundaa, että enemmän pelkäsi kotelon hajoamista ja puhelimen putoamista kotelosta kuin pelkän puhelimen kädessäpysymistä. Ylimääräistä likaa ja hiekkaahan noi kotelot myös kerää aika ikävästi reissun päällä.

- itsestään täyttyvä makuualusta
- teltta
- makuupussi

- aurinkorasva
- iPhone + joku viimehetken hätäpaniikkisuojausviritys
- lämmikejuomaa
- matkapyyhe
- vedenpitävä "merimiessäkki"
- puolen litran vesipullo, otsalamppu, leatherman
- meikkipussi sisältöineen

- keikkakamat (valkolakki, ww-paita, housut, sandaalit, nuotit)

- Saappaat
- 2 valkoista kauluspaitaa helle-souteluun
- soutuhanskat, soutualusta, hellehattu, aurinkolasit (ja uikkarit joita ei tod.näk. tarvita)
- normivaatteita muutama kerrasto
- lämpökerrasto
- vedenkestävä purjehdustakki ja -housut

WW2009 - tuottaako iteroiti tulosta?

WW-kamoja on tullut viriteltyä, vähenneltyä ja paranneltua jo monta monituista vuotta. Vuoden 2006 kamat oli onnistunut setti. Vuonna 2008 tuli muutama huti, osittain ääripäissään olleen sään takia (4 päivää pelkkää sadetta ja sumua, 5 päivää polttavaa hellettä).

Tämän vuoden tavaralista näyttää seuraavalta (tähdellä merkityt vuoden 2009 trendimallistosta):
* 2 valkoista kauluspaitaa helle-souteluun
* itsestään täyttyvä makuualusta
* ei telttaa, vaan korvatulpat ja nukkuminen kollektiivimajoituksessa puolarissa
* aurinkorasva
* iPhone kotelo ja nyöri (ettei raukka huku vesillä)
* Saappaat
* Lämmikejuomaa
- makuupussi
- soutuhanskat, soutualusta, hellehattu, aurinkolasit (ja uikkarit joita ei tod.näk. tarvita)
- matkapyyhe
- normivaatteita muutama kerrasto
- lämpökerrasto
- meikkipussi sisältöineen
- keikkakamat (valkolakki, ww-paita, housut, sandaalit, nuotit)
- vedenpitävä "merimiessäkki"
- puolen litran vesipullo, otsalamppu, leatherman

Vappuhulinaa

Olemme ottaneet vapun perinteisesti eli kunnon juhlaputki on päällä.

Vappuaattona olimme kuorokavereilla Virvellä ja Markulla lapsiperhejuhlissa grillailemassa ja vaihtamassa kuulumisia. Tuli tehtyä kaikki klassikkojutut: mammat istuivat rivissä sohvalla ja jakoivat synnytyskokemuksia ja päivähoitopaikkojen sattumuksia, ihmettelivät neuvolan tätien omituista käytöstä, muutama vaate ja tavarakin siinä siirtyi uudelle omistajalle. Miehet grillasivat ja leikkivät lasten kanssa. Kyllä tämä elämä on ajautunut perinteisille urille. En olisi uskonut eläväni näin muutama vuosi sitten, saati sitten joskus parikymppisenä. Olimme sentään vähän rebellejä: ensi kertaa testasimme miten sujuu juhliminen yli normaalin nukkumaanmenoajan, erityisesti Ronjalta. Lähdimme kotia kohti vasta klo 21, tunti nukkumatin perinteisestä saapumisesta. Molemmat nukahtivat autoon. Kotona kannettiin hissuksiin tytöt ylös, vaihdettiin yövaatteet ja unten maille. Hyvin meni.

Tänään tetsasimme Ullikselle, Ronja rattaissa ja vauva kantoliinassa. Vauvalla oli turvallinen ja mukava olo äidin lähellä, niin kuin olin ajatellutkin, eikä ympärillä juhlivien ihmisten epämääräinen mölinä, sopraanojen kaksiviivaiset ceet (olimme kuorokaverien kanssa) tai aurinko ja tuuli häirinneet pienen unia. Hän nukkui reilun kaksituntisen piknikin, juuri ennen lähtöä söi jopa hyvällä ruokahalulla. Ronja oli isompien ihmisten juhlahumussa ja tutustui uusiin ihmisiin. Miehet ovat tällä hetkellä hotinta hottia. Onneksi Ullikseltakin löytyi tosimies, Kasperi, joka piti sylissä, syötti herkkuja ja oli kiva.

Huomenna bileet jatkuvat ensivisiitillä Tuula-mummun luo.

WW 2008 lähestyy loppua

Usean sateisen ja aurinkoisen soutupäivän jälkeen on valmistautua
hyvästelemään tämän vuoden WeneWiol.

Ensi vuonna kannattaa tehdä seuraavat tuunaukset:
Valkoinen kauluspaita helteeseen
Sisäistä lämmikettä sateeseen
Kumisaappaat
Tavallisia paitoja, ei "urheilu"mallia

Pienessä Sievässä 1901

Soutu Pienessä Sievässä loppui herkkään laulantaan... Niin
aikaisin...

Oodi Carbonaralle

Eilisen reilu 30km soutu päättyi kauniiseen auringonlaskuun:
.
(sävel - päivänsäde ja menninkäinen)
Aurinko kun päätti retken
siskoistaan jäi jälkeen hetken
Kirkkovene viimeinen
Hämärä jo metsään hiipi
Kirkkovene tervasiipi
juuri aikoi soutaa eestä sen
kun Carbonaran tuoksun
tunsi vastaan tulevan
se juuri oli noussut padastaan
kas ennen päivän laskua ei carbonara voi
milloinkaan olla valmista.
.
JK: carbo on herkullista myös aamupalana!

Soutajan unelma

Aurinkoisessa säässä soutaen ja uuden pääsee nauttimaan Suomen
kesästä parhaimmillaan. Alkumatkan sateet on vain hämärä
muistikuva mielen sopukoissa...

Ja sitten bassot tulivat

Ensimmäinen veneuinti suoritettu ja rantaankin lopulta päästiin,
mutta vasta kun laulut oli laulettu loppuun.

Aah auringoa!

Kyllä soutu sujuu kun aarinko paistaa niin mukavasti. Sima maistuu
soutajien suussa ja pusivellot viihtyy taskussa.

Rantaelämää välillä auringonkin kanssa

Päivän mittaisen soudun jälkeen on mukavaa tuuletella sateen
kastelemia vaatteita.

Sadetta ja tulta...

WeneWiOL 2008 alkaa...

Kyttääjät palvelevat itseään

Joiltakin ihmisiltä puuttuu ilmeisesti kyky suunnata huomionsa mielekkäällä tavalla. Bakkanaalipaikan naapuri päätti kärsiä koko yön 'käsittämättömästä metelistä, miten aikuiset ihmiset eivät osaa käyttäytyä'. Meidän laulumme pikkutunneille ilahdutti meitä juhlijoita kovasti, ja piti naapurit hereillä vasten tahtoaan. Saimme tästä tiedon aamulla, kun poika soitti Helsingistä meille Ruokolahdelle. Mielenkiintoista tällaisten naapurikyttääjien toiminnassa on ongelman tahallinen vatvominen äärettömiin mittasuhteisiin ja samanaikainen kyvyttömyys kohdata asia kasvoista kasvoihin. On siis parempi kärsiä koko yö, tai miksei kokonainen vuosi, kuin tarttua toimeen. Siten viha pääsee muhimaan ja kasvamaan todelliseksi ongelmaksi. Ongelman olisi voinut ratkaista vaikkapa tulemalla meidän luoksemme 100m päähän pyytämään hiljaisuutta. Korvatulpat ovat myös oiva keino hiljaisuuden saavuttamiseen. Tai miksei voisi nauttia musasta, jolloin mitään ongelmaa ei edes ole. Voisiko olla niin, että näin on mahdollisuus antaa vihan tulla pintaan, kokea avoimesti ärtymystä ja katkeruutta? Jos se on ainoa mahdollisuus. Kun kenellekään ei voi suoraan sanoa mitään ikävää. Kun vain piiloviha sopii käyttäytymiskoodiin. Kyttääjä ei ole tahallisesti ilkeä muille vaan tekee palveluksen omille lukittuneille tunteilleen. Ja ehkä on joskus pikkuisen parempi ihminen muille.

20-v ylläreitä

WW:n 20-v konsertti on takana odotettuine sanoitusjäynineen. Sain pidellä pokkaani ihan hartiavoimin, bassot lauloivat kuulemani mukaan 'rapakoissa' vaikka nuoteissa luki 'kartanoilla'. En tiedä oliko oikea jäynä 'kapakoissa' sen levollisempi. Konsertin jälkeen meinasin lentää selälleni, kun Ismo kapsahti kaulaani. Hän oli äidin ja ystävän kanssa päättäneet lähteä 700km:n "lauantaiajelulle" ja nauttimaan konsertistamme. Olihan sitä mukava halata pitkästä aikaa. Nyt juuri meillä on alkamassa bakkanaalit. Ihmiset kutsuttiin rinkiin, saa nähdä mitä tapahtuu. Ilta on ylläreitä täynnä.

Tuulen viemää

WeneWiOL on alkanut mainiosti. Eka konsertti oli harvinaisen nautinnollinen kokemus, biiseissä oli musiikin tekemisen makua ja saimme innokkaita aplodeja. Juuri hetki sitten täytimme vatsamme TBCllä eli tonnikalabanaanicurrylla. Se on maan mainioin kiertuespecialruoka, maukasta ja takuuvarmasti ähkyttävää. Nyt soutelemme kohti Muukonsaarea. Tai varsinaisesti kuusi soutaa, kaksi säätelee Moxin nerokasta purjeviritystä, Mox pitää perää ja yksi tähystelee keulassa. Täällä purjeen takana tuntuu kuin matkustaisi ykkösluokassa, joten me Tuulin kanssa pidämme huolta päiväunista. Kaikkien muiden puolesta. Ja mä kun luulin, etten pääse tänä kesänä purjehtimaan.

pakkaus reggae-oke

Monen muun wenewiolistin tavaramäärä on varmaankin omaani suurempi, mutta meikäläinen saa minimoitua tavaransa, kiitos viimevuosien investointien laadukaaseen välineistöön.

Ensinnäkin jo useamman vuoden vanhat purjehdusasumme käyvät kätevästi sekä erinomaisesta sadeasusta, että kylmän sään varustuksesta. Ja takin kanssa kehtaa kävellä tarvittaessa kaupungillakin. Tosin pelkästään WeneWiolia varten ei moista asua kannata hankkia, hintansa takia.

Viime vuonna investoimme vedenpitäviin "merimiessäkkeihin" (Ortlieb). Yhdet selässäkannettavat kummallekin ja vielä yksi teltalle ja makuupusseille. Nyt on ylenpalttinen rapistelu (vesisuojaus) historiaa.

Tämän kevään Caminon kävelyä varten ostimme kunnon vaelluslenkkarit, -sukat, sekä urheilukäyttöön tarkoitetut lyhyt- ja pitkähihaiset paidat. Nämä kaikki on kevyitä, pieneen tilaan meneviä, nopeasti kuivuvia ja sekä kylmän, että lämpimän sään varusteita. Eipä siis ole tarvetta erillisille vaatteille. Ja vaihtovaatteita mulla on aina ollut vähän :)

Kuvasta puuttuvat vielä WW-huppari (joka saadaan vasta paikan päällä Taipalesaaressa), venekartat (kipparin jobi), sekä yksi päälle tuleva vaatekerta pitkine housuineen. Niin ja se valkoinen (kangas-)kassi keskellä on meidän kummankin ruokailuvälineet.

...mitä mitä mitä ihmettä?! Onko kuvan ulkopuolella vipeltävä harmaa vauhti-ihme todellakin espressopannu, menossa kovaa kohti merimiessäkkiä? Vastauksen tietänee vasta matkalla...

WeneWiOLiin

Kuten Katja jo kirjoittelikin, seuraavat yhdeksän päivää vietämme WeneWiOLissa, kirkkoveneillä soudellen ja kirkoissa kuorona laulaen. Tapahtumia paikanpäällä pääsee katsomaan osoitteessa wenewiol.rakovalkea.org/paivio/.

WeneWiOL kutsuu

Tämä alkaa ehkä jo vaikuttamaan erikoiselta, mutta tässä sitä taas ollaan selittelemässä mitä aion pakata mukaani. Se on niin hauskaa, kun tavaraa on vähän ja se on jotain muuta kuin mitä kaupunkireissuilla kaipaa. Tällä kertaa on kyseessä WeneWiOLin 20-vuotisjuhlakiertue Saimaan vesistössä, Imatran seutuvilla. Suurin ero vaelluksen ja kirkkoveneilypakkailun välillä on ehdottomasti määrä. Suomeen kun lähtee retkeilemään, niin saa pakata kuin olisi lähdössä napapiirille. Kun Espanjassa suurimpana painona oli kamera, makuupussi, aurinkosuojat ja lääkkeet, niin nyt pakkaan kaiken tämän lisäksi kaksi kerrosta villavaatteita, pipon ja hanskat, täyden sadeasun saappaineen, makuualustan (ei ole kuvassa kuten ei makuupussikaan) ja tietysti keikkavarusteet nuotteineen ja asuineen aina ylioppilaslakkia myöten. Ylioppilaslakki on vakivarustus keikanjälkeiseen fiilistelyyn kirkon portailla, kun kajautamme ilmoille karjalaisviisuja. Huomenna me starttaamme ja sitä ennen pitää saada yksi konffapapru lähetettyä. Onhan siinä vielä ähertämistä, mutta eiköhän se siitä.